Tein mekosta (ks. edellinen merkintä) ylijääneestä Tiira-kankaasta pussukan uudelle iPodilleni (80GB!). Kuulokkeen johto tulee kätevästi ulos napinläpipaininjalalla ommellusta reiästä, ja nauha on solmittava, jotta sen pituutta pystyy säätelemään ja sitomaan sen joko lantiolle vyöksi tai kaulaan tai olan yli. Pussukassa on vuori ja etuläpässä pitsi. Huomasin käytössä kaiken lisäksi, että esim. volyymia pystyy säätämään oikein hyvin myös kankaan läpi - soitinta ei tarvitse ottaa siis välttämättä pois pussukasta.

Onpas taas vierähtänyt pitkä tovi edellisestä päivityksestä! Kesällä tein töitä kiireeseen saakka, enkä yksinkertaisesti löytänyt aikaa päivittämiselle ja vielä vähemmän vaivalloiselle itselaukaisijan kanssa leikkimiselle. Nyt viimeinkin ehdin kuvata ja postittaa muutamia viime viikkojen aikana valmistuneita ompeluksiani: Tiira-mekko, numerohame ja talviviitta.

1. Tiira-mekko

Ompelin mekon IvanaHelsingin Tiira-kankaasta, jota ostin kevään outlet-myynneistä. Mekko on ommeltu kolmesta etukappaleesta ja kahdesta takakappaleesta, joten se oli melko helppoa saada istumaan hyvin. Hihat ovat puolipitkät, ja kauluksen reunassa on ruskeaa vinonauhaa samoin kuin vyössä. Kauluksen lintu on kiinni perinteisesti hakaneulalla, jotta sen saa irti pesua varten. Keskitakasaumassa on vetoketju ja ylhäällä lisäksi nappi rusettineen.











































2. Numerohame

Löysin erään pienen käpyläläisen kangaskaupan kellarivarastosta metrin eurohinnalla tällaista ihanaa 90-luvun värikästä puuvillasekoitekangasta, jota ostinkin sitten koko pakan. Olen tehnyt kankaasta kaksi kellohametta, toisen kaarokkeella ja toisen resorivyötäröllä. Tällainen tuli kaarrokehameesta:























































































Huomaattehan myös Janita-saappaat, jotka löysin Fidalta. Juuri sopivat, kerrankin sopivan kokoiset ja vieläpä mukavat kävellä!













































3. Talviviitta

Löysin elokuun Burdasta aivan täydellisen villakangasviitan kaavan, jollaista olen jo pari vuotta etsinyt. Burdan malli on tällainen (katso www.burdafashion.com):












































Tein viitan jokseenkin ohjeen mukaan - olka- ja selkätampit jätin tosin pois ja ompelin mustat napit metallisten sijaan. Päällitikkauksia en myöskään ommellut muualle kuin kädenteihin. Tarvitsin jonkin verran äidin apua, prässäysjutuissa ja villakankaalle sopivien ompeleiden ja pistonpituuksien valinnassa sekä jossain ohjeiden kinkkisyyksissä, mutta muuten pärjäsin mielestäni varsin hyvin. Viimeksi olen ommellut villakankaasta takin tai ylipäätään mitään vuosia sitten, joten oli varsin kivaa ja hyödyllistä palauttaa tiedot ja taidot mieleensä ja käsiinsä.

Viittaa tehdessäni opin ennen muuta villakankaisen vaatteen avainohjeet: 1) ompelella suurella pistonpituudella, jotteivät saumat veny 2) prässää kaikki saumat ja päärmeet kostean harson läpi huolellisesti, jotta vaate istuu, ja 3) älä säästele (liima)tukikankaan käyttöä. Prässäsin etukeskikappaleen aluksi liian kuumalla lämpötilalla ja onnistuin painamaan vatsan kohdalle parikin silitysraudanpohjan kuvaa. Onneksi sain painaumat pois harjaamalla. Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Viitta on ihanan lämmin ja pehmeä, ja se sopii loistavasti loppusyksyn ja alkutalven kalseisiin mutta ei vielä kylmiin päiviin. Viittaa voi käyttää sekä hameen että housujen kanssa, ja se on myös helppo pukea.